Fiat 131 Mirafiori on keskikokoinen takavetoinen perheauto, jota valmistettiin Italialaisen Fiatin toimesta vuosina 1974–1984. Nimi Mirafiori tuli auton tuotantotehtaan nimestä. Mirafioria tehtiin kolmena korimallina, kaksi- ja neliovisena sedanina sekä Panorama-nimisenä farmarina. Mirafioria valmistettiin myös Espanjassa nimellä Seat 131 sekä Turkissa Tofas Sahinina ja Murattina. Vuodesta 1978 Fiat teki nimellä SuperMirafiori myös tehokkaampaa versiota, jossa oli Fiatin TC-moottori (DOHC). Moottorissa oli kaksi nokka-akselia sylinterikannessa. Tavallisissa Mirafiori-moottoreissa (1300- ja 1600-kuutioiset) oli nokka-akseli vanhanaikaisemmalla tavalla sylinteriryhmässä, mutta kuitenkin hihnakäytöllä.

Viimeiset muutokset autoon tehtiin vuonna 1981, jolloin auto sai muun muassa modernimman etusäleikön.

Fiat 131 Abarth

Kuva: Wikipedia.org Fiat Abrath

Fiat 131 Abarth oli 131:n hyvin menestynyt kilpa-autoversio, jolla ajettiin voittoon MM-ralleissa vuosina 1977, 1978 ja 1980. Vuonna 1976 Geneven autonäyttelyssä esitellystä 131 Abarthista esiteltiin myös katuversio joiden kokonaisvalmistusmäärä on noin 400 kpl, ja näistä noin 50 kpl päätyi suoraan rallikäyttöön. Suomeen ei tiettävästi 131 Abarthin normaaliin ajoon tarkoitettuja katuautoja ole tuotu yhtään kappaletta. Kilpaversioita Suomeenkin kuitenkin oli Abarthilta vuokrattuna useitakin, autot kuitenkin palautuivat takaisin omistajalleen sopimusten päätyttyä.

Vakion 131 Abarth Stradalen teholukemat olivat 140 hv/6400 r/min ja vääntöä 175 Nm/3 800 r/min. Moottorin tilavuus on 1995 cc ja siinä on kaksi yläpuolista nokka-akselia ja yksi Weber 34 ADF -kaasutin. Vaihteisto oli viisivaihteinen ja ZF:n lukituksellinen tasauspyörästö oli saatavilla lisävarusteena. Jarruina levyjarrut edessä sekä takana, pyöräkokona autossa oli aikakauteen nähden kookas 15 tuumaa, Cromodoran valmistaman kevytmetallivanteen mittojen ollessa 15×7″ ja rengaskokona 195/50-15.

Korista etu- ja takaluukut, takakyljet, etulokasuojat, kattospoileri sekä puskurinpeittopalat olivat lasikuitua ja oven pinnat alumiinia. Korin suunnittelusta vastasi Bertone. Sisätiloihin oli myös panostettu tavallista enemmän ja varustelusta löytyikin käyntinopeusmittari, kello ja säädettävä ohjauspyörä. Samoin myös penkit olivat urheilullisemmat ja takaistuimet jaettu keskikonsolilla myös takana. Stradale saavutti huippunopeuden 190 km/h, kiihtyvyyden 0–100 km/h ollessa 8,2 s.

Täydellisen kilpaversionkin ostaminenkin oli aikanaan mahdollista ainakin periaatteellisesti, ja hinnastossa tämä tunnettiinkin nimellä Preparazione Corsa. Auton hintaan sisältyi täydelliset muutostyöt Torinon tehtaalla joista muutosten hinta oli 33 000 000 liiraa, sekä vakiokuntoinen 131 Abarth Stradale aihioksi hinnaltaan 9 046 000 liiraa. Käsityksen auton hinnasta saa vertaamalla sitä halvimman Mirafiorin 2 296 000 liiraan (noin 1 190 €).

Vuosina 1980–1983 Abarth muutti noin 50 tavallista Fiat 131 Racing mallia tehokkaammiksi Fiat Volumetrico Abartheiksi sekä noin 200 neliovista Supermirafioria Supermirafiori Volumetricoiksi lisäämällä autoihin Lancia 037:a tuttu mekaaninen ahdin. Autojen moottoreihin ja jarruihin tehtiin myös pieniä lisääntyneen tehon vaatimia parannuksia.

Viittaukset: Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia. Alfamer Oy, 1999. Wikipedia.org

---

Aiheeseen liittyvää:

Fiat 500 Fiat 600 Fiat 127 Fiat Uno