Onko retroauto sama kuin klassikko- tai vanha-auto?
Mikä on oikeasti retroilun idea ja tarkoitus? Miten se eroaa esimerkiksi klassikkoautojen keräilystä tai vanhojen autojen harrastamisesta ja ropaamisesta. Koska mikäkin harrastamisen tyyli ja tapa saa minkäkin nimikkeen, vai onko sillä mitään merkitystä? Samalaisia pieniä eroja on aikuisten pelaamisessakin, koska kyseessä on netti kasinot ja koska mobiili kasinot – koska kuitenkin 99,99 % tapauksista kyseessä on kuitenkin samat pelisivustot, joita voi käyttää sekä normaalisti tietokoneella, että sitten mobiilisti ajasta ja paikasta sen erityisemmin välittämättä.
Retroilu- mitä se siis kai on?
Retrona pidetään yleensä sellaisia asioita, jotka ovat tulleet takaisin muotiin, oltuaan sitä joskus aiemmin. Muotitrendi voi olla viisi vuotta, kymmenen vuotta tai vaikkapa 50 vuotta vanha, mutta silloin on kyse autoista, autoilusta ja retroilusta, onko sittenkin kyse enemmänkin autojen muodosta ja väreistä, vai tietyistä automerkeistä? Voiko yksikään automalli olla sellaisenaan ollut niin trendikäs, että se olisi ollut muotia – pois lukien vanhat T-mallin Fordit ja kuplavolkkarit? Ovatko esimerkiksi vanhat ladat retroilua, tai muut vanhat 80-luvun pikkuautot, jotka jos silloin olivat melkoisen vaarallisia liikenteessä – saatika sitten nyt 40 vuotta myöhemmin. Suurin osa näistä originaaleista autoista ovat jo autojen hautausmailla, joten retroilu oikeilla vanhoilla autoilla vaatii aika massiivista lompakkoa, ja hyviä yhteyksiä automaailmaan. Harvat keräilijät ovat valmiita luopumaan siitä isoisän tai sedän vanhasta autosta, joka löytyi ladon takaa.
Jos tätä asiaa lähtee miettimään Wikipedian kautta niin siellä sanotaan: Retro on aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudelleen nykyaikana. Myös verbiä ”retroilla” käytetään. Tämän perusteella autoilussa retroilu on jo sitä, että ottaa jonkun vanhan auton tyylin tai osan tyylistä, ja käyttää sitä uuden auton remontissaan tai modifioinnissaan. Uuden auton muokkaaminen kohti vanhemman auton tyyliä kuitenkin vaatii aikaa ja taitoa, ja mikäli niitä kumpaakaan ei ole, on aika jälleen laittaa käsi sinne lompakon puolelle ja kaivaa varsin syvältä.
Retroautoilu on kesäistä toimintaa
Jos olet joskus päässyt ajamaan oikeasti vanhemmalla autolla, vaikka vain 70-luvulta, niin yleisesti voitanee sanoa, että harvat niillä autoilla haluaa enää nykyisin talvella ajaa, tai yleensäkään pidempiä matkoja. Vanhoista autoista puuttuvat kaikki nykyaikaisen auton mukavuudet, turvallisuus varusteet sekä kuskia auttavat teknologiat, kuten uudenaikaiset jarrut ja mm. ohjaustehostin – vanhojen autojen ajaminen käy työstä.
Siksi vanhat autot poistuvat autotalleistaan yleensä vain kesäisin, ja silloinkin mieluiten aurinkoisella säällä. Joillakin vanhalla autolla ajaminen saattaa liittyä omaan ideologiaan, toisilla muistoihin, ja toisilla sitten siihen nimenomaiseen retroiluun. Mutta koska niitä vanhoja autoja on entistä vaikeampi löytää enää sellaisessa kunnossa, että auto olisi liikennekelpoinen, on aika miettiä koko autojen kanssa tapahtuvaa retroilua uudelleen – ja silloin tulee kysymykseen autojen sisustaminen, sen tuunaaminen, ja kenties lievä ulkoisten puitteiden muokkaaminen. Nykyaikaisissa autoissa on kuitenkin niin paljon tietotekniikkaa ja erilaisia tunnistimia, että joka muokkaamista varten on hyvä etsiä pohjaksi joku sellainen auto, jossa ei vielä näitä aivan kaikkein nykyaikaisempia prosessoreita ja lisäjuttua ole, eli katse kääntyy 90-lukuun, jonka autoja löytyy autojobbareiden pihoilta ja isompien autoliikkeiden satunnaisissa huutokaupoissa. Autokaupassa kun on periaatteessa Suomessa neljä tasoa: ylimpänä ovat maahantuojien tukemat merkkiliikkeet, jotka myyvät maan uudet autot. Näiden alapuolella ovat käytettyjen autojen isot erikoisliikkeet, jotka periaatteessa voisivat myydä myös uusia autoja, mutta jotka ovat tehneet päätöksen myydä ainoastaan käytettyjä autoja. Näiden kahden tason jälkeen tulevat sitten pienemmät automyyntiliikkeet ja varsinaiset autojobbarit sekä alimpana sitten yksityiset myyjät, jotka käyttävät paikallislehtien myyntipalstoja sekä netin autosivustoja autokauppojensa alustana.
Retroilua sisustamisen kautta autoilussa
Jos sitten ajatellaan sitä retroilua autojen sisustuksen kautta, niin mitä tulisi lähinnä mieleen? Nykyään kun autojen sisustus on aina geneeristä ja jokaisen perusauton sisusta on toistensa kopioita. Mutta millä tavalla voisi tuoda siihen jotain retron tapaista? Jälleen kerran näiden asioiden tuominen aivan uusiin autoihin saattaa olla turhan vaikeata, mutta 80- ja 90-luvun autoissa se vielä olisi mahdollista – ja muutenkin sen ajan autot ovat myös moottoriltaan sellaisia, joita voi tuoda nykyaikaan – samalla kun tuo sisustukseen tuulahduksia jopa vanhemmilta autoilun aikakausilta – tai jos katsoo intialaisten ja aasialaisten taksien sisustukseen, niin jopa kauempaakin historiasta on niitä vaikutteita tuotettu autoihin.
Auton retrosisustusta ajateltaessa paras lähtökohta lienee lähteä valokuvamatkalle internetin syövereihin. Palvelut kuten Instagram ja Pinterest ovat netin lähteitä, jotka pulppuavat ideoita. Mitä tällaiset ideat sitten voivat olla.
Yksi kenties helpoimmista retroilu ideoista liittyen autojen sisustukseen on autonratti. Auton ratille voi tehdä, vaikka minkä aikakauden ”vaatetuksen”, ja saada sitä kautta aivan varmasti persoonallisen sisustuksen muokkaamalla vain yhtä pientä asiaa auton sisustuksessa.
Mutta sekin on paljon monimutkaisempaa kuin vanhan kunnon hajukuusen ja karvanoppien lisääminen autoon, mutta sekin kelpaa jo lähtökohdaksi. Vähän pidemmälle mennään silloin, jos aletaan tarjota takapenkin matkustajille uusia ”palveluita” modifioimalla penkkien tausta esimerkiksi lentokoneiden tyyliseksi – näitä asennussarjoja löytyy kohtuullisen valmiina netissä – mutta parhaat tulokset saadaan luonnollisesti itse tekemällä tai teettämällä juuri sellaiset kuin haluaa asentaa.
Sitten jos halutaan lähteä seuraavalle tasolla, on vuorossa penkkien uudelleen verhoilu klassisilla väriyhdistelmillä, joita ovat olleet mm. punainen ja valkoinen, sekä mustavalkoinen. Näitä väriyhdistelmiä on nykyäänkin autoissa, mutta vähemmässä määrin aivan tavallisissa käyttöautoissa jo siitä syystä, että nämä väriyhdistelmät ovat niin arkoja kaikella mahdolliselle lialle ja kulumiselle.
Mutta vanha-auto vai uudempi auto?
Mutta entä se alkuperäinen kysymys auton iästä? Millainen auton pitää olla, että se olisi retroa? Tähän muuten ei ole yleismaailmallista vastausta, sillä eri maissa ovat vuosikymmenten aikana olleet eri automallit kansan suosikkeina, ja sitä kautta myös sanan retro käyttäminen automallien kanssa on kohtuullisen vaikeata – totta kai amerikkalaiset 50- ja 60-luvun autot pääsevät näille listoille jo pelkästään siksi, että amerikkalaiset elokuvat ovat toimineet amerikkalaisen autoteollisuuden vientivoimana vuosikymmeniä ja tietoisuus amerikkalaisista autoista on levinnyt ympäri maailman. Mutta jos ajatellaan tätä retroilua, niin parempi onkin lähteä sen oman lompakon sanelemasta todellisuudesta ja edetä sen mukaisesti. Voit harrastaa retroilua myös uudella autolla, muokkaamalla vaikka sen rattia, tai pukeutumalla itse retrosti – mutta jos haluat alkaa itse autoa käyttää retroiluun, pitää sinulla olla paksu lompakko. Ensinnäkin pitäisi löytää joko liikennekuntoinen auto, tai sitten hyvä retrokohde auto, jota voi sitten alkaa remontoida – jos on taitoa siihen. Vanhojen autojen tekniikka ja muotoilu olivat kuitenkin sellaisia, joita periaatteessa kuka tahansa voi lähteä opettelemaan, toisin kuin nykyaikaisten autojen monimutkaiset elektroniset ja digitaaliset ratkaisut vaativat sellaisia tietokoneita ja sovelluksia, joita ei välttämättä ole edes tavalliselle tallaajalle saatavilla. Joten vaihtoehdot retroiluun autojen parissa ovat aika pitkälti ne, mitä tämän artikkeli on yksinkertaisuudessaan tuonut esille. Paljon on siis kiinni myös omasta mielenkiinnosta ja osaamisesta, jonka avulla monesta muustakin asiasta voi modifioida retroa, joe pelkästään väritystä vaihtamalla – vaikka sitten oman olohuoneensa suhteen.
Vastaa